Noin kuusitoista astetta näytti mittari pakkasta aamupäivällä kun aloin laittaa Diisaa kuntoon jouluratsastukselle. Oli todella hienoa mennä hiljaisella tiellä ja kuunnella kavioiden kopsetta ja kulkusten helinää.
Tehtiin Millan kanssa pieni lenkki hevosilla ja sitten laitoin Diisan kentälle odottelemaan kun kävin kahvittelemassa ystävien kanssa. Saatiin lahjaksi oikea hevosten kuumemittari, kivaa saada hyödyllinen ja tarpeellinen lahja on pitänyt itse hankkia jo pitkään moinen laite.
Kotiinpäin tulin pyörätietä ja saatiin muutamat joulutoivotukset vastaantulijoilta ja siitä kyllä kohosi joulumieli. Kotipihassa laitoin Diisan puomille ja otin suitset pois, fleeceloimi selkään toviksi, heiniä eteen ja tarjoilin lämmintä vettä, se maistuikin hepalle. Kaksi lasta tulivat vielä Diisalla ratsastamaan kun tuli mieleen tutulle laittaa viestiä että heidän lapset pääsisivät hepan selkään jos vaan haluavat ja kyllä he halusivat. Tyttö lauleli Diisan selässä kulkuset laulua kun ne niin kauniisti helkkäsivät hepan rintamuksella. Ihan parasta puuhaa jakaa jouluiloa lapsille ja meille aikuisille myös.
Reppu selässä jouluratsastukselle kun oli hiukan pukin viemisiäkin ihanille ystäville.
Huomenna saatamme vielä maastoillakin kun tuossa hetki sitten näin Anun jonka kanssa on maastoiltu niin juteltiin että jos pakkanen heltiää aamupäivällä tehdään lenkki enne kuin mekin menemme anoppilaan syömään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti