tiistai 22. joulukuuta 2015

Joulun toivotukset!




                                      Hyvää joulua kaikille blogini lukijoille!
                               

                                          Toivoo Peltolan Ponipysäkin väki

lauantai 19. joulukuuta 2015

Talvea odotellessa.




Kelit ovat olleet kyllä surkeintakin surkeimmat. Vettä, räntää, tuulta, pimeyttä ja KURAA!!!
Ei ole oikein ollut mieltä ottaa kuviakaan.
Hillan kotiutuminen mikä tärkeintä on sujunut todella hyvin. Hiukan Kerttu halusi laittaa pikkuista omalle paikalleen joukon alimmaiseksi ja hääti heiniltä pois. Niimpä meillä oli kolmessa neljässikin paikassa heiniä puolitoista viikkoa. Nyt mennään kahdella ruokintapaikalla ja olen ilokseni huomannut että he syövät kolmistaan.


                                                                Kolmen kopla


Ollaan harjoiteltu Hillan kanssa talutusta ja tutkittu pihaa ja katoksessakin on oltu pari minuuttia kytkettynä ja kivasti on mennyt. Kentällä on käyty ja tänään oltiinkin koko porukalla. Hepoilla oli oikeen virtaa kunnolla.

                                                    
                                                                Hilla neito 7kk

                                  
                                                                    Virtaa!!!



                                 
                                                                    Kerttu


Kerttu näyttää nyt kasvuvaiheeltaan aikas kauniilta ainakin omaan silmään. Toivon kovasti sen hillitysti kasvavan että pääsisimme ensi kesänä näyttelykehiin tämän tytön kanssa.



                                                              Kaunokainen Kerttu






maanantai 7. joulukuuta 2015

Kolme kotona

                           
                                                                          Sintti / Hilla

Tänään paistoi aurinko kun haettiin pikkuinen kotiin. Matka on noin puolentunnin kestoinen joten pienen ei tarvinnut pitkään olla ensimmäisellä matkallaan.

Hilla katseli uteliaasti heti ympärilleen kun tuli lastaussillalle. Se hirnahti ja sai Diisalta vastauksen.






Vietiin tarhaan ja päästin heti tutustumaan uuteen laumaansa. Molemmat tytöt tuli heti tutustumaan muta olivat kyllä nätisti. Hilla oli ihan rauhallinen ja haisteli Diisaa varsinkin rohkeasti takaisin.



Parikymmentä minuuttia Sintti viiletti pitkin tarhaa ja sai välillä Kertunkin mukaansa. Se kävi kurkkimassa eri puolilla ja kokeili kuusenrunkoja maistaa ja heinillä se sitten viihtyi  myös.






Iltaruuat meni hiukan keskittymisvaikeuksien takia ohitse. Korkeintaan desilitra rehua maistui. Käytiin tutustumassa pimeällä valaistuun pihattoon ja ja tarjosin vielä vettäkin ämpäristä.

Vien yöksi mutta vasta 23 aikaan pikkuisen pihattokarsinaan koska epäilen ettei ihan vielä pikkuinen uskalla mennä noista oviliuskoistakaan ja kun sisällä on kaksi muuta niin ettei tarvii olla ulkona kun ei ole kuivaa makuupaikkaakaan nyt.Toinen on kumminkin niin pienikin vielä ja tarvii unta enempi  niin uskaltais maata ainakin sen puolesta, ollut niin jännä päiväkin.

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Varsa katsaus


Nyt on vähän varsakuumetta ilmassa joten ajattelin laittaa hieman katsausta tulevasta varsasta tänne teillekin ihasteltavaksi. Kuvassa on siis 16.5.15 syntynyt tammavarsa Canna's Hyacinth.

                                                               i. Kompis Roderick
                                                              e. Nicolien v.d. Dorpsstraat


Muut kuvat onkin sitten sekä Cannas's tallin ja Seija Paanasen ottamia.

Minun on helppo hankkia uusi varsa samalta hyvältä kasvattajalta johon voi luottaa ja muutenkin asiat hoituu ja toimii niinkuin pitääkin.


Varsa muuttaa meille ensiviikon alussa. Kaikki asiat alkavat olla valmiina varsan siirtymistä ajatellen. Se on  kasvatuspaikassaan tietenkin tunnistettu ja se on myös rokotettu eläinlääkärin toimesta. Kasvattaja on madotellut tietenkin ja vuollut varsan kavioita. Minäkin olen jokusia kertoja käynyt silittelemässä tätä pikkuista. Nyt varsa syö rehujaan jo ja osaa olla itsenäisesti karsinassa joten se on valmis irtaantumaan kasvattipaikastaan. On hienoa että saa kuulla ja seurata myös näitä asioita kasvattajalta. Tavoitehan on molemmilla että varsalla on mahdollisimman pehmeä ja mukava siirtyminen. Sen elämän se varmaan toisiksi suurin shokki kun ensin on erotettu äidistä ja sitten siirtyy vielä vieraaseen paikkaan. Sitä voi helpottaa näillä kaikilla hommilla jotka vie oman aikansa ja vaatii työtä ja aikaa.

Tässä pari kuvaa päivän ikäisenä äidin turvissa laitumella.
Kuvat ovat Canna's tallin



Seuraavat kaksi kuvaa onkin kahden päivän ikäisestä varsasta.



Varsan isä on komea oripoika josta löytyy Sukupostista myös kuvia ja lisää tietoja jos jotakuta kiinnostaa.  Sukuposti
Samoin äidistä näkee tietoja ja kuvia lisää Sukuposti 

Seija Paanasen ottamia ihania kuvia Canna's ponien  kasvattajapäivältä 



                                                           Takana oripoika Hocus



maanantai 30. marraskuuta 2015

Kuvahaaste

Saatiin kuvahaaste jo jokin aika sitten Pienten ponien elämää blogin pitäjältä. Vastaillaan nyt sateisena kuraisena maanantai päivänä tähän viimein.

Tässä kuvahaasteessa täytyy siis...

  1. valita neljä kuvaa, jotka vastaavat mielestäsi parhaiten sanoja luottamus, onnistuminen, epäonnistuminen sekä tietysti todellisuus, se kun tuppaa unohtumaan välillä kun poneja katselee vaaleanpunaisten lasien takaa ;-)
  2. neljän kuvan jälkeen valitse vielä yksi vapaavalintainen kuva, sekä siihen parhaiten kuvaava sana
  3. haasta mukaan viisi bloggaajaa, joilla on oma poni tai hevonen! 
Jätän haastamatta ketään tähän koska aika monela näyttää olleen tämäkin haaste jo.


                 
Luottamus, Tämä hetki kun ensimmäinen varsa syntyi meillä  2014 ja sain olla mukana sen avustamisessa maailmaan eli tamma luotti minuun ja apuuni tässä asiassa. Hieno kokemus joka ei unohdu koskaan.


 Onnistuminen, niitä on onneksi monia joista voisi kertoa, tässä yksi joka on jäänyt mieleen myös. Tammikuussa 2014 ratsastin Diisalla ensimmäisiä kertoja kuolaimettomilla ja heppa toimii todella hyvin.







Epäonnistuminen, tähän oli vaikeampi löytää kuvaa ja toisaaltahan se on hyvä se ettei niitä epäonnistumisia ole liian kanssa. Valitsin kuvan missä Diisa sirottelee Kertun päälle kuin tahallaan ruohoa ettei kaunokaista kuvata. Kerttu kun on ollut ehdoton linssilude tänä vuonna!




Todellisuus, se on useimmiten sitä arkista eikä aina paista aurinko ja laula linnut. On pimeää, kuraista ja saat seisoskella tuolla ulkona ja seurata kun hepat syö ruokiaan omista kupeista joita vahdin olemalla siinä läsnä. Aamulla ensimmäisenä hepat ja illalla viimeisenä...sitähän on todellisuus.
Ihania nämä on kaikesta huolimatta.





Oma valintainen sana ja se on ehdottomasti sinnikkyys, niin tämä pieni poni Kerttu joka sinnikkäästi opetteli vanhemman perässä hyppäämään ja hienosti hyppääkin antoi itsellenikin hyvin tsemppiä kun jalkani oli kipeä ja sitä piti sitkeästi kuntouttaa niin sinnikkyyttä sekin vaati että kuntoon saa ja se operaatio jatkuu vielä vaan ja toivottavasti poninkin sitkeys riittää tuleviin koitoksiin.

Peppi varsa lähti


Viime viikolla torstaina tuli jalostustoimikunnasta eläinlääkäri ja Peppi varsa sai sirun ja otettiin verinäyte. Varsa oli todella hienosti ja luottavaisesti paikoillaan. Väriksi tuli punaruunikko ja merkkeinä on tähti ja turvassa vielä pieni valkoinen merkki. Yritin kuvata turvan pientä merkkiä mutta se osottautui mahdottomaksi. Kuvassa se näkyy pienenä sydämenmuotoisena tuossa tumman ja vaalean karvan välimaastossa.


                                                                  Roosa


Eilen lähdettiin viemään itse Peppi  parinkymmenen kilometrin päähän kotiinsa omistajansa luo jossa se sitten aloittelee ensi vuonna ravurin uraansa.  Mentiin siksi koska haluttiin nähdä edellinen meillä syntynyt varsa joka on jo juossut koelähtönsäkin ja on treenissä. Roosa oli suuri ja komea. Sillä on kyllä niin kaunis pää. Sehän on sitten Pepin siskopuoli samasta tammasta.

                                                                  Roosa





Peppi pääsi omaan tarhaansa ja oli heti maistelemassa heinää. Käytiin kahvilla ja juteltiin kaikenlaista. Minä menin sitten hakemaan varsan tarhasta ja laitoin riimun päähän ja vein karsinaan.
Yksi aikakausi sitten ohi tällä saralla. Kaksi lämppärivarsaa meillä syntynyt ja kasvanut. Nyt meillä on Kerttu ja Diisa. Odotellaan pikku Hillaa joka on saanut viime viikolla myös rokotukset ja onneksi ei tullut kuumeeseen joten kohta meillä on sitten kolme omaa kotona.





Kertulla on jotenkin taas takajalat kasvussa ja on takakorkea. Kasvaa kasvaa pikkuponi vaan.

Tällä viikolla mennään snautseri Pertan kanssa lääkäriin ja kuullaan hiukan mitä mieltä on lääkäri sen nisiin ilmestyneestä patista. Koiran sterilointi on muutenkin ollut ajatuksena. Toivottavasti selvittäis säikähdyksellä.



sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Loimaa 31.10 2015



Aamulla suunnattiin aikaisin kohti Loimaata ja siellä Loimihaan hevoskeskusta. Sehetlanninponien tämän vuoden viimeiset rotunäyttelyt ja samlla hauskat halloween pukukarkelot. Tuomarina Johanna Vaurio-Teräväinen

Raisa esitti Kertun hienosti ja Kerttu liikkui tapansa mukaan nätisti. Luokkaan oli ilmoittautuneita seitsemän tammaa mutta yksi oli jäänyt pois.






                                       
                                                                 Kerttu neljäntenä

Kerttu sai kakkosen ja oli ryhmässä neljäs. Tuomari on tiukka ja aivan oikeutetusti tänään oli ehdottomasti varsinkin voittaja minunkin silmään huomiota herättävä tähtiponi!

Kerttu sai hyvän arvostelun jossa kehuttiin hyvää tyyppiä, hyvää ravia, hyvää luustoa. Edestä liike ahdasta ja hieman lyhyestä kaulasta oli mainintaa ja nämä ovatkin varmaan nyt kasvupyrähdyksen aikaansaannoksia. Kerttu otti kasvupyrähdyksen loppu kesällä ja on varmasti siitä johtuen nyt pikemminkin eriparinen honkkeli teini ja liikkeisiin varmasti vaikuttaa tämä nopea kasvu. Kasvattajan kanssa juteltiin aiheesta ja sehän on ihan normaalia näillä kasvavilla varsoilla että tulee hetkiä kun ei vaan ole sellaisessa sopivassa ajassa että toimisi ja näyttäisi niin kovin hyvältä.
Meillähän on ollut niin loistava kesä tämän ponin kanssa muuten että pakko on todellakin kasvuvaiheeseen laittaa tämä saatu kakkonen nyt. Hieno on poni ja sen kanssa on niin mahtavaa lähteä minne vaan. Sille kun tuntuu sopivan lähes kaikki niin tyynesti. Harrastuksesta tekee mainion juuri se että se on kohtuu stressitöntä ja saa tavata samanhenkisisä ihmisiä ja katsella nättejä poneja!
Palkinnot on sitten se suola ja sokeri tässä touhussa.



                                             
                                               Näyttelyn aattona kaunistaudutaan

                                                     
                                                                  Raisa ja Kerttu


         
                                           Juniorhandler kisassa oli Canna's poni edustus.

Kotiin kun eilen tultiin oli Peppi varsa vastaanottamassa kimeästi hirnuen Kerttua ja neitohan meni piehtaroimaan lähes välittömästi ja kuorrutti häntänsä neulasilla. Olisikohan Kerttukin halunnut ottaa osaa ennemmin pukuluokkiin!









sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Syksyä!

                                                                      Kerttu

Syksy on tullut ja meillä on jo menty tarhauksessa päivätkin eli laidun kausi loppui reilusti puolitoista viikkoa sitten. Kuivaa heinää on haettu 200 paalia  talven varalle isojen pyöröpaalien jotka myös ovat kuivia, jatkoksi. Bonnie on poistunut täältä meiltä jatkamaan uuteen kotiinsa siitos tamman uraa. Peppi on kasvanut ja on diisan kanssa lähes samaa kokoa.


Polttiaisia on vielä hiukan tullut kun päivällä on senverran lämmintä mutta ilman loimea on nyt menty viikko.






                                              Kerttu on kasvatellut jo komeaa talvikarvaa.


Meillä oli eläinlääkäri ja suoritti molemmille rokotuksen ja Kertulta tarkistettiin nyt hampaiden tilanne ja oli vaihtanut hienosti maitohampaansa. Rauhoitus vaati pikkuiselta tovin että tokeni taas omaksi itsekseen.
Kuun lopulla on vielä yhdet näyttelyt tulossa Loimaalla jonne mennään Kertun kanssa.


Tässä on hiukan ponikauppojakin taas suunniteltua ja olin katsomassa pikku tammaa  joka on tämän vuoden varsoja.

                                               


Jalkani on kuntoutunut melko lailla entiselleen joskin tietysti sen huomaan kun en ihan niin nopea ja notkea ole todellakaan mitä ennen mutta hiljaa hyvää tulee ja lopullinen kunto tulee varmasti vasta ensi kesänä niinkuin pari lääkäriä on sanonutkin. Olen ollut kuukauden töissä.




perjantai 28. elokuuta 2015

Pieni paussi




Tänään olen ollut päiväkirurgiassa ja minun nilkastani poistettiin liikettä rajoittava pitkä ruuvi. Sain sairauslomaa muutaman viikon ja nyt pitää ottaa hieman rauhallisemmin kävelyn kanssa muutaman päivän ettei haava-alue turvottele turhan paljon eikä vuotaisi. Pieni haava on tosin vain pari tikkiä mutta uskotaan lääkäriä.

Kerttu saa nyt nauttia lomailusta laitumella tamman ja varsan kera. Päätimme varsan omistajan kanssa että Peppi jääkin meille tamman lähdön jälkeen vielä viettämään pihattoelämää sillä kun on täällä tutut kaverit ja paikka niin ei muuta kertaheitolla koko pienen varsan elämä.

Diisalla käynyt kaksi kertaa liikuttaja ja hienosti on heillä mennyt. Maanantaina taas jatketaan harjoituksia. Koitan saada myös meille tänne ohjasajo päivää järjestymään tässä syksyn aikana vielä.

lauantai 22. elokuuta 2015

Paluuta näyttelyhumusta

             
                                               Bonnie ja Peppi ovat vielä laitumella.

Kun kaikki tämä suuri näyttelyhumu alkaa pikkuhiljaa asettua vaikka mitä hienoimpia kuviakin on tullut katseltua muiden kuvaajien toimesta netistä ja tuloksia on kertailtu ja katseltu uudelleen ja uudelleen alkaa pikkuhiljaa arki ja ne normaalimmat touhut taas pyöriä täällä kotonurkissakin.

Bonnie ja Peppi saattavat tänään tulla tuolta toiselta laitumelta tähän Diisan ja Kertun kanssa kun Tyyne lähtee jo omaan kotiinsa tänään.

                            
                                                           Postia Hippokselta

Vielä pitää kuitenkin aiheeseen palata senverran että posti toi torstaina kirjeen jossa oli tuo palkintotodistus Ikaalisten laatuarvosteluista. Täytynee se kait seinälle sitten oikein laittaa. Ei näitä ole ennen tässä taloudessa nähtykkään.







Mies teki meille uusia estetolppiakin ja nyt saadaan ihan kunnolla hypyttää sitten ja tarkoitushan on että tässä saattaa käydä  muitakin nuoria heppoja hyppäämässä.




                                
                                              Niitähän sitten testattiin heti torstaina.



                                                                  Tyyne




Eilen lähdin Kertun kanssa kä'ymään ensimmäistä kertaa viereisellä entisellä soranottopaikalla. Mentiin kuopan pohjalle toista polkua ja tultiin ylös leveämpää tietä. Poni sai maistella ruohoja matkalla ja mentiin ihan rauhassa lenkki. Noin puolitoistakilometriä mittasi puhelimen kunto-ohjelma matkaksemme.





Meillä kävi eilen tutustumassa äiti ja tytär joka osasi kysellä meiltä mahdollista paikkaa päästä ratsastamaan, hoitamaan ja puuhailemaan heppojen kanssa kun meillä sattui olemaan yhteinen tuttu jonka hevosta olen käynyt hieromassa. Vaikka ikää ei paljon ole vaikuttaa että asenne on reipas ja tomera joten aloitamme maanantaina tutustumaan Diisan kanssa työskentelyyn. Diisa kyllä jo tuntuukin kaipaavan toimintaa  ja kun en itse vielä ainakaan selkäänkään pääse niin olisi todella hienoa jos Diisalle tulisi mukava kaveri liikuttamaan. Menen itse ensi viikon perjantaina viimein päiväkirurgiaan jossa minulta poistetaan nilkasta liikettä rajoittava ruuvi. Toivottavasti selviän lyhyellä toipumisella siitä. Tikkien ajan nyt ainakin pitää olla rauhallisemmin ja kuulemma se turpoaa ensin jonkinverran kyllä rasituksesta joten pitää ottaa sitten taas hiukan rauhallisemmin. Suunta olisi toivottavasti kuitenkin toipumiseen päin.

                                              Kuva Seija Paananen