tiistai 13. marraskuuta 2012

Yksi hevospäiväni ja esittelyä.

                                                Ville ja Diisa

Ajattelin kirjoittaa hieman yhdestä päivästäni heppojen parissa ja samalla hieman tulee esiteltyä paikkoja. Aamuni alkaa yleensä 6.30 kun nousen pikaisesti ylös ja kahmaisen tallivaatetta niskaan ja painelen pihalle. Talomme pari koiraa ulkoilevat satunnaisesti siinä samalla tai kääntävät kylkeään kun poistun pihalle.


Noudan heinäkassin jonka laitan illalla jo valmiiksi ja otan mennessäni ehkäpä vesisangonkin             ( pakkasella kuumaa vettä) ja vien heinäkaukaloon heinät ja veden nyt talveksi laitettuun pehmeämuoviseen sankoon joka kestää jäätymistä.  Meillä syötetään nyt säilöheinää joka tuotetaan ihan muutamien kilometrien päässä ja siitä on analyysit tehty koska haluan tietää mitä hepat syö. Taaempana näkyy vielä kuivaheinäpaalikin ja pahnapaali.Katokseen tulee aina avattu säilöheinäpaali ettei se ole säiden armoilla. Siirto onnistuu traktorilla ja pyöröpaalit on aina valmiina trukkilavojen päällä joten niiden siirtely helpompaa.

Hepat pääsee siis ulos ennen seitsemää. Laitan niille riimut ja saavat kumpikin kourallisen kauraa kippaansa ja sitten pääsevät heinien kimppuun. Jos sataa oikein reilusti vettä voin antaa heinät sisälle ja päästää ne vasta 8 maissa ulos loimitettuina jos sade on runsasta. Ruokin hevoset 5 kertaa heinällä ulos ja yöksi tulee omat kasat kummallekin + muut rehut. Päivän aikana tarjoilen porkkanaa ja omenoita nyt syksyllä.




Pihaton etummainen osa on isohko noin 16 neliöinen tila jossa on vesisanko, ruokakuppi sekä luonnon suolakivi. Pihatossa on maalattia soran ja hiekansekaisella tontillamme ei juurikaan ole vesiongelmaa se olisi jo koettu näillä sateilla! Kuivituksessa on vielä sirkkelistä tullutta purua ja kauranolkea. Harkinnassa olkikuivikepelletti.



Oma hevoseni Diisa viettää yönsä takimmaisessa yli 11 neliön karsinassa jossa on myös vesisanko, ruokakuppi ja suolakivi. Ikkunoissa on kalterit ja katossa on eläinsuojiin tarkoitettu säteilylämmitin.Hankin sen ihan siitäkin syystä että lakihan velvoittaa osoittamaan tilan sairastapauksissa eläimelle jonka voi eristää muista ja lämmityskin pitää olla kunnossa. Pihattomme on melko lämmin kuitenkin rakenteeltaan vahvojen seinämateriaalien ja tuplaikkunoiden ansiosta joten uskon että lämmitin toimii riittävänä tässä tapauksessa ja ainakin eläinlääkäriltä sain hyväksyvän arvion tiloista kun hän kävi raspaamassa ja rokottamassa hepat ekaa kertaa täällä.




Yöksi saa pariovet kiinni joko vain alimmaisen lämpimällä tai sitten molemmat näin kylmempänä aikana. Oviaukossa on pvc muoviliuskat estämässä tuulen, sateen ja ötököiden pääsyn sisälle.Ulkovalo joka toimii hämäräkytkimellä antaa mukavuutta pimeällä. Pihattoon saa sisälle myös kaksi valoa ja sähköä muutenkin otettua ylhäältä pistorasiasta tarvittaessa.

 Tänään lähdimme aamulla parin tunnin maastolenkille Diisan kanssa ja menimme noutamaan kaverin ja hänen hevosensa mukaan lähitallilta Alkumatkasta oli tytöllä kovasti menohaluja ja mentiinkin kovalla soratiellä kun oli täysin hiljaista niin keskellä tietä hyvää reipasta tölttiä ja pienemmällä peltojen halki menevällä suoralla osuudella pätkän laukkaakin ja ravia jossa voin jo nykyään keventää kun heppani ei ole mennyt ravia vielä kovinkaan hyvin pyydettäessä tai ravi ei ole ollut mitenkään miellyttävää vaan hyvin  epätasapainoisen tuntuista hölkyttelyä. Maastoiltiin kaverin kera metsätiellä ja hänenkin kanssaan otettiin ravipätkä.. Kun tulin kotiin oli vuorossa kuivuneiden sadeloimien harjaus kurasta ja tuuletus puomilla jossa satuloin ja hoidan hepat.



Harjauspuomi on lähellä autotalliamme jossa minulla on hevosten varusteet ja muut ruuat. Varusteet on autotallin nurkassa ja tilaa saa lämmitettyä ilmalämpöpumpulla. Loimia varten virittelen tankoja että saan ne kuivattua. Minulla on kaksi suurehkoa puulaatikkoa jossa säilytän puhtaat loimet, satulahuovat, harvemmin tarvittavat suojat, riimut, pintelit yms. Tavaraa on kertynyt aika reilusti ja lisää on tullut tilattua taas parista paikasta! Ostaessani Diisan puolitoistavuotta sitten ei kauppaan kuulunut kuin hevonen.




Laitan heppojen ruuat jo päivällä valmiiksi ämpäreihin. Meillä syödään kauraa ja sitäkin aika vähän sillä hyvälaatuinen heinä on riittävää kunhan tietää mitä se sisältää. Diisa on kuitenkin melko vähällä käytöllä ollut nyt kesän jälkeen kun muutimme tänne kotiin. Teemme kyllä pitkiä maastoja ja tarhassa se on ollut hyvin aktiivinen ja käyttää tarhaa melko mukavasti hyödykseen.


Diisan menu on tällä erää noin 3,5 dl kauraa, 0,5 dl pellavarouhe ja kuivattua nokkosta ja alle 20g luonnonmukaista kivennäisainetta. Nämä kaikki hepan parhaaksi kuivana jotta se kunnolla erittää syljen ja siten myös pureskelee kauransa.

Päivällä siivoilin tarhaa vielä ja syötin hepoille päiväporkkanat ja muuten vain seurustelin niiden kanssa. Hepat vien sisälle pihattoon noin 20.00-21.00 ilmasta riippuen. Pääsääntönä kuitenkin se että kellon ympäri vähintään ovat ulkona ja useammin sen 13-14h.




1 kommentti:

RH kirjoitti...

Kyllähän tuo ihan täyspäiväiseltä työltä vaikuttaa!