Jouluista virittelyä

Tänään aamusella poistin tarhassa sen perustamisesta saakka olleet lasikuitutolpat jotka ovat suojanneet kaistaletta josta lähti paljon kantoja ja johon kylvettiin uusi heinä. Kun nyt on ollut niin märkää en ole päästänyt heppoja siihen sotkemaan. Pientä pakkasta on nyt hiukan ja se on kuivannut muutenkin maata niin ajattelin ennen lumentuloa ne ottaa pois.. Ville ja Diisa olivat kuin varsat....ne kohelsivat ja touhottivat ihan tohkeissaan kun kerin lankaa pois. Kumpikaan ei ryysinyt ennen alueelle kun lanka oli kokonaan pois. Pari tuntia ja kaistale oli lyhennetty kivasti :)

Sain tarhan siivotuksi muutenkun kunnolla kaikesta näkyvästä lannasta ja tasoittelin jotakin monttuja vielä. Testasin sähköpaimenlangankin vielä joka antaa täydet virtaa.

Huomennahan on Diisalla sellainen päivä että saa toimia pienelle Cessi tytölle jouluponina.
Sovittelin kellosomisteen kaulaan ja totutin Diisaa ensin kellojen helinään sen vieressä pitämällä nauhaa kädessäni ja heiluttelin sitä siinä. Diisa nuuskaisi pari kertaa ja se oli siinä :) Menin pihassa kellojen keuniisti helistessä josta seurasi että hyräilin joululauluja miltei koko ajan. Käyntiä mentiin, ratsastin kulmat huolella ja menin keskiympyrällä molempiin suuntiin. Neito oli aluksi taas pikkuisen tahmea mutta reipastui napakammista pohkeista ja palautui sen jälkeen mukavasti herkemmäksi. Vartti kun oltiin menty hyppäsin selästä pois ja otin kellosomisteen pois. Takaisin selkään ja mentiin metsään. Siellä neito olikin tosi reipas ja innokas. Tie oli kivan kuiva ja sopivan kova joten töltti löytyi heti kivasti ja sani sen liki puhtaaksi pienellä työllä ja kevyillä avuilla. Keskityin oikein alavatsalihaksiini ja lantion hallintaan.
Töltti parani hetken päästä entisestään ja Diisa oli kiva kevyt ja kuuliainen. Kotiin kun tultiin näytti kello meille kolmenvartin työtuntia. Nyt ei tullut hepallekaan hiki oli senverran kolea tuuli ja pakkasta pari ja puoliastetta.