Heti alkuun pitää kertoa miksi aloitettiin juuri nyt tämä mielessä jo aikaisemminkin käynyt opetteleminen. Taas toimi innoittajana lukemani blogi Tahvon uudet seikkailut jossa on hankittu Tahvolle kärryt ja alettu menemään maastossakin ohjasajo harjoituksia. On mukavaa saada innoitusta ja vinkkiä muilta ja kyllä blogin kautta voi tosiaan tuntea yhteenkuuluvuutta ja mukavaa harrastamista vaikkakin näin tietokoneen välityksellä.
Tänään siis me aloitettiin laittamalla Diisalle juoksutusvyö jossa on mahdollisuuksia vaikka kuinka laittaa ohjia yms. kiinni eri kohtaan. Tein kahdesta ohjasta joissa on pikalukot niin alkumatkan kummallekin puolelle ja jatkoin ihan narulla pitemmiksi ohjiksi. Päähän tuli kuolaimettomat suitset.
Sain miehen tulemaan sivulle hieman tueksi ja apukäsiksi ja mentiin pihassa tietä ja isoa ympyrää. Heppa oli rento ja innokas tekemään. Se lähti liikkeelle maiskutuksesta ja isännän lähtiessä kävelemään sen vierestä. Heppa ei yhtään katsellut mihin minä jään ja jäin heti sen taakse. Heiluttelinkin ohjia kevyesti sen selällä ja hiukan kyljilläkin. Diisa ei tuosta korvaansakaan juuri heilauttanut. Käännös tien päässä tehtiin avustaen enkä juurikaan noin tiukkaa käännöstä yrittänyt pelkällä ohjalla. Tein muutaman pysähdyksen pidättämällä ja äänikäskyllä seeeis! Se on hepalle tuttu ja sitä se totteli oikein hyvin. Pysäsi saman teni ja höllättyäni ohjaa se jäi nätisti paikoilleen. Lähti liikkeelle maiskutuksesta ja kevyestä ohjan heilautuksesta selälän päällä. Harjoitus kesti noin vartin. Heppaa kehuttiin ja välillä sai leipäpalankin palkaksi. Pysähdyksestä ja liikkeelle lähdöstä tuli kehua oikein reilusti. Tosi hieno tunne oli kyllä kun heppa oli noin hienosti ja miltei heti jyvällä asiasta.
Harjoituksen jälkeen poseerasivat isäntä ja Diisa puomilla, molemmilla hiven muikea ilme :)
Kyllä me tuosta ponista vielä metsurin apuheppa tehdään tuumattiin me.
Tänään siivoilin pihattoa hieman paremmin ja puhdistin tarhasta lantaa. Sitten piti leikkiä Veetin kanssa purupaalin muovilla.
Muovilla sivelin vielä Veetin kauttaaltaan rapistellen sitä ja siedätin sitä ja Veeti tönötteli ihan rauhassa paikoillaan koko toimituksen ajan.
Veeti riepotteli palloakin kunnolla pitkin tarhaa.
2 kommenttia:
Voi ihana Diisa!
Hienosti näköjään mennyt ensimmäinen ohjasajo! :) Hyvä homma. Tahvo oli ensimmäisen kerran tosi herkkä peffasta ja kyljistä. Ei saanut yhtään heilutella ohjia. Nyt se paremmin sietää niitä, mutta ei mitään äkkiliikkeitä kuitenkaan. Pysähdyskin on vähän hakusessa vielä. :D Se onkin hyvä jos on ennestään jo jokin äänimerkki pysähdykselle. Meillä kun on hiljentämiselle ja pysähdykselle sama ääni. Pitäis kyllä treenata pysähdykselle ihan omaa ääntä..
Mukavaa, että ollaan inspiroitu muitakin kokeilemaan ohjasajoa. :) Se on aina mukava kuulla, ettei pelkälle bittiavaruudelle höpöttele blogissa. :D
Lähetä kommentti