lauantai 1. kesäkuuta 2013
Treenii , treenii
Perjantai oli Diisalla vapaata ja tänään sitten taas palattiin asiaan! Meillä oli kenttäsulkeiset ja mies kävi nappaamassa mun luurilla parit kuvat.
Tänään jatkui hikinen ja trooppinen keli mutta en antanut sen haitata. Ratsarit jalkaan olis saanut parhaiten käyttäen jotakin rasvaa kun iho oli jo valmiiksi nihkeä tehtyäni tallihommat ensin. Tänään olisi vielä edessä ylioppilasjuhlat joten vasta sitten ratsastuksen jälkeen pääsee suihkuun.
Otin taas herättelyä kentällä ja hiukan kieltämättä häiritsi se että olimme tuoneet ulos kaiuttimen jotta kuulin musiikkia kentälle ja olin pyytänyt miestä tulemaan kentälle piakkoin ja sitä vilkuilin sivusilmällä joten oma keskittyminen häiriintyi siinä kun oletin ettei hän olisi huutomatkan päässä kun musiikkikin oli senverran lujalla. Päästin kuitenkin hommiin ja jatkoin läksysksi tullutta pohkeenväisto juttua täyskaarrosta.
Tässä me keskitytään tekemään liki askel askeleelta se etenevä väistö takaisin uralle.
Tässä väistellään kohti uraa ennen merkkiä. :)
Otin sitten laukkaa ja nyt koitin mennä pitemmän eli kokonaisen kierroksen ja kyllähän se onnistui. Otin myös puolikkaan kentän kokoisen ympyrän toiseen päätyyn ja sekin melkein onnistui. Putosi kyllä välillä raville mutta sain nostettua uudelleen laukalle...mä olen niin happy!!!!! En oikeen ymmärrä mistä tässä on ollut kyse kun tämä on tuntunut niin hankalalta ja nyt se menee kuin vettä vaan. Pieni laukkapukkikin tuli Diisalta pitkästä aikaa ja luulen että se oli ihan ilopukki...heppa kun oli niin pinkeenä ja virtaisena vaikka hiki meillä virtasi. Mä huutelin vaan miehelle et saiks kuvan...mutt se ei ehtinyt :)
Hei me mennään!
Tää on ihan unelmaa laukata tällä ponilla ja vielä omalla kentällä!
loppuverkat me tehtiin pitkin ohjin takametsässä ja ratsastusta tuli kolme varttia tänään saldoksi. Hepat on olleet vihreellä kahdessa erässä nyt eli aamupäivällä ja sitt iltapäivällä noin 5 tuntia yhteensä. Ensi viikolla jo saavat olla 3 - 4 tuntia kerrallaan jos haluavat. Oma heppa ei oikeen tahdo kuivaan enään koskea vaan haikailee vihreelle.
Mies teki mulle taas toisen satulapukin. Ihan mahtavan hienoa kun toinen osaa ja viitsii!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti