tiistai 30. huhtikuuta 2013

Kaksi vuotta!


Kaksi vuotta sitten! Sinusta tuli virallisesti omani.
Vasta siitä alkoi tie kohti hevosenomistajan arkea.
Olemme olleet hitaita, meillä ei ole ollut kiire.
Minulla ei ole ollut tarve osata ja näyttää kenellekään yhtään mitään.

Me on ihmetelty ohi lentäviä lintuja, kurkisteltu puunrunkojen yli ja kierretty metsäpoluilla kosteikkoja, kiviä ja pahoja paikkoja.
Me on kävelty metsäteillä ja seisoskeltu iltahämärissä minun käsi sinun paksun harjan seassa ja hengitelty tasatahtia ja kuunneltu iltaa.
Montako kertaa olenkaan halannut sinua iltatallissa, montako kertaa olet töykkinyt minua turvallasi, montako kertaa olen silittänyt samettiturpaa ja ollut niin pienestä onnellinen?
Olet tarjonnut minulle ilon ja onnistumisen hetkiä, tarjonnut hetken olla yhtä kanssasi kun kaviot rummuttavat metsätietä ja tuuli suhisee korvissa. Lohtua kun mieli on ollut raskas ja musta. Naurua kun olet hölmöillyt jonkun asian kanssa.
Ystäväksi ja kumppaniksi sinä minulle tulit ja siinä olet ihan paras!
Luottamus on syntynyt tekemisen ja ajan myötä ja se ei ole valmis vielä vaan kasvaa ja syvenee. Toivon monen monta hetkeä kanssasi lisää Diisa


Sunnuntaina oltiin iltasella ratsastamassa iltasemmalla. Ensin pyörittiin hetki pihassa ja Lahja ravaili ja me tölttäiltiin. En saanut pihassa oikein ravia aikaiseksi ympyrällä. Maastoon mentiin ja ratsastus kesti kaikenkaikkiaan noin tunnin. Oli kivaa mennä iltamaastossa jälleen. Ravattiin metsätiellä.
Maanantai oli hepoilla vapaa. Jos tuo sade vaan lakkaa mennään ratsastamaan tänään vielä jossakin vaiheessa. Huomenna olisi illemmalla valmennus. 

                                                                  Lahja nättinä

3 kommenttia:

RH kirjoitti...

Voi miten kaunista! :)
Onko sulla tiedossa kiire kesä?

Irkku kirjoitti...

Kiitos! Kyllä kesästä tulee aika vilkas. Kun on kartanon hommat ja sitten kotona aloitetaan laitumen teko ja tuo ratsastuskenttäkin on vielä tekemättä. Kotona en kyllä kauheesti enää ehdi kasvattaa kuin kukkia ja miä nyt tulee tuolta masnikkamaalta niin ne kerään talteen tietenkin. Harmillista kun puutarhahommia ei voi mitenkään tehdä talvella ennakkoon ;)

AnnemariKo kirjoitti...

Mä kans harmittelen, kun ei tosiaan puutarhahommia voi tehdä talvella, kun kesällä olis kaikkea muutakin äksöniä.
Kaukaiselta tuntuu ne ajat kun lapsena kesä tuntui ikuisuudelta..

Onnea 2-veen johdosta! Meidän 2-veellä alkoi uhmaikä, onneksi hevosenomistajana sellaista ei toivottavasti tule. :D Tahvon kanssa 2-vee tulee täyteen marraskuussa vasta. :)
Ihana olkoon myös teidän kolmas vuosi!