Aamupäivä on selvästi otettu rennosti.
Innostuttiin lähtemään maastoon kun päivä oli niin kirkas. Menin hakemaan tallilta Untoa ja Tiiaa. Menin hiukan eri reittiä mitä yleensä. Yhdessä lähdettiin tuttua peltotietä joka ohittaa sellaisen pienellä puusaarekkeella sijaitsevan vanhan talon jota on rempattu kesällä hiukan ja kaikenlaiset muovisuikaleet ja muut purkujätteet on jääneet sinne pihaan "kummittelemaan" hevosten mielestä. Tässähän minä tipuin taannoin kun heppa teki äkkinäisen täyskäännöksen. nyt kävi sitten taas niin että Diisa oli menossa ensin ja huomasin että se katselee hiukan epäilevästi lähestyvää taloa ja sen kuusikkoa jotka ovat ihan noin 5-6 metrin päässä polusta jota pitkin mennään. Niin eikös se tehnyt salamannopean pakituksen ja minä tuiskahdin alas ja taas samanlailla että heppa pysäsi heti ja katsoi minua maassa. Se käy niin todella nopeasti kun tämä heppa tekee nopean liikkeen. Tajuan vain olevani maassa. Talutin hepan tutkimaan talon pihaa ja se sävähti hieman jotakin siinä seistessämme. En tiedä miksi tämä paikka on tullut niin kovin vaaralliseksi hevosten mielestä. Nousin selkään ja jatkettiin matkaa. Moottorikelkkailijakin tuli meitä edestäpäin vastaan mutta se kääntyi ennen meitä jo pellolle.
Mentiin riistapellolle kahlaamaan ja nautittiin kauniista auringonpaisteesta. Metsässä pujoteltiin puita ja risuja ja kahlattiin lumisia polkuja. Mentiin sitten sorakuopalle ja sen pohjalle ratsain. Pohjalla pieni kierros ja tultiin ylös ja päätettiin että mennään samaa reittiä vielä alas ja taas ylös. Tuli hepoille kunnon mäkitreeni. Diisalla oli virtaa ja se koitti mennä ravilla tai jopa tarjosi laukkaa ylämäkeen :)
Puolitoista tuntinen vierähti.
Kotiin tultua oli heppa hieman hikinen ryntäiltään ja sai piehtaroimisen jälkeen fleeceloimen hetkeksi selkäänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti