Jokainen eläinten hankkimista miettivä punnitsee tahollaan aina että mistä ja keneltä hankkii eläimen. Ääripäissä on se joka tuijottaa vain hintaa ja tahtoo saada jotakin kunhan sen saa halvalla. Toinen tutkii sukutaulut, kasvattajan taustat, menestykset ja muun kaiken mahdollisen ja melkein mahdottomankin siinä ohella. Hiukan jo jotakin tiedostava ja tietävä on varmaankin sellainen mahdollisimman hyvä ostaja. Perustiedot ja taidot hallinnassa ja realiteetit myös. Sekä se on isossa osassa mitä on etsimässä ja sen jäsentäminen itselleen on hallinnassa. Kun hakee ensimmäistä hevostaan saattaa tunteet tulla liikaa peliin ja huomaakin hetken päästä että ei saatukkaan ollenkaan sitä mitä haettiin. Hyvänä esimerkkinä se että haetaan koko perheen harrastushevosta ja huomataankin kohta omistavansa täysin kouluttamaton 3 vuotias jyrä jonka liki ainoana toiveena on ihmisolennon kanssa haastaminen millon mihinkin hankkaukseen. Se kun vaan sattui olemaan niin tavattoman hurmaavan höpsökkä ostohetkellä siellä tarhan perällä. Silti nämäkin tarinat useinmiten päättyvät melko mukavasti sentään. Ihminen kouliintuu ja hevonen myös siinä matkan varrella ja lopputulos saattaa olla lähes täydellinen, hyvä niin! Varsinkin jos ymmärretään hakea apuaja ja kysellä neuvoja jos omat taidot ei riitä.Jonkunlainen jarru pitäisi kuitenkin olla kun hankitaan eläintä.Ihan jo eläimen puolesta ja ihmistenkin turvallisuuden kannalta. Kukin määritelköön sen sitten ihan itse kuitenkin missä on omat tiedot, taidot ja ne rajat.
Itse kun lähdin miettimään shettistä oli minulle kaksi asiaa ihan selvää. Ensinnä se että poni tulee olla asiallisesti rekisteröity ja muutenkin kaikki sen paperit yms. asiat kunnossa. Eli ei mitään epämääräisiä tuonti juttuja joilla rekisteröinnit jokseenkin niinkuin kesken tai jotenkin muuten ei rekisteröitäviä. Toisekseen kasvattajan tulee olla sellainen jolla on jo aikaisempien ponien kanssa näyttöä. Miksi halusin tätä? Siksi koska halusin ostaa ennenkaikkea tietysti perheeseen ponin mutta myöskin ponin jonka kanssa pääsen näyttelyihin ja olisi mahdollisuutta pärjätä. Kukaanhan ei pysty takuita antamaan mistään menestyksistä mutta hyvä kasvattaja näkee jo asioita sillä silmällä että missä olisi potentiaalia. Toki uusi omistaja saa pilattua hyvänkin vääränlaisella ruokinnalla, liian varhaisilla kuormituksilla jne toimenpiteillä jos niikseen on. Tämä on kuitenkin minulle asia jonka jätän juurikin hyvän kasvattajan harteille eli etsiessäni sopivaa ponikasvattajaa ja käydessäni heidän luonaan huomaan kyllä että voinko luottaa ihmiseen ja se merkitsee aika lailla minkälaisen vaikutuksen se jättää.
Hyvän kasvattajan merkkinä pidän myös sitä että hänkin on kiinnostunut minkälaiseen kotiin, paikkaan ja harrastukseen on poni menossa. Joku voi pitää sitä tungettelevana jos joutuu kertomaan mitä touhuaa eläintensä kanssa ja mitä on ajatellut uuden varalle jne. Minusta se kuulostaa vaan todella hyvältä. Kasvattaja on kiinnostunut ja sillä on merkitystä mitä hänen kasvatilleen on luvassa mahdollisesti. Tarjontaa on paljon ja kaikenlaista kauppaa käydään. Ei ole helppo löytää sopivia ostajia varmaankaan tänäkään aikana.
Me kävimme tänään meidän ponien kasvattajan luona leikki näyttelyissä. Eli veimme Kertun ja pikku Hillan kasvattajan luo ja siellä minä juoksin ponin kanssa kentällä niinkuin näyttelyissä olisimme. Poni joutui keskittymään minuun vaikka ympärillä oli muita poneja tarhassa ja laitumella. Hilla käyttäytyi hienosti. Minua kun arvelutti että jos se muualla kuin kotokentällä alkaa temppuilla kun pitäisi liikkua minun haluamaani vauhtia. Hillalla kun on selkeästi erilaisempi luonne kuin esimerkiksi Kertulla joka on ollut hyvinkin mukautuvainen alusta asti. Hillan kanssa on tehty töitä paljon kotona mutta piti päästä testaamaan sen käytös vieraammalla maaperällä. Vaikka kotopaikkahan se Hillalle oli mutta nyt oli vieraita ponejakin siellä eikä se ole siellä käynyt sen jälkeen kun meille muutti. Hilla matkustikin oikein hyvin. Meille on eilen valmistunut miehen tekemänä traileriin perälevyt. Muutenkin puunattiin ensin traileri ulkopuolelta ja sitten sisäpuolelta kunnolla.
Puti puhdas
Nuo perälevyt lisää huomattavasti turvallisuutta siinä tilanteessa kun puretaan kahdestaan miehen kanssa näitä nuoria poneja. jos traileriin jäävä päättäisikin alkaa riuhtomaan itseään pois paikaltaan se ei pääse jumittamaan itseään puomien väliin ja näin mahdollisesti loukkaamaan itseään jopa hengenvaarallisesti. Tasainen ovilevy hillitsee ponia riittävästi asettumaan aloilleen.
Tämänpäiväinen käynti taas toi tämän hyvän kasvattajan mietelmän minun ajatuksiini koska olen itse niin kovin iloinen ja tyytyväinen kasvattajaan jolta nämä ponit olen hankkinut. Minä kun sain juuri sitä mitä minä halusinkin sekä sen tuen, neuvot, avun, vinkit, vihjeet ja ohjeet joilla on päästy näihin tavoitteisiin. Kannustus ja rohkaisua väheksymättä sekä sen kokemuksen käyttöön antamisen monissa asioissa joita ei osannut edes ajatellakaan kun lähti näyttelyponia hankkimaan. Vaikka on aika vahva näyttelykokemus koirapuolelta on tämä kuitenkin omat niksinsä sisällään pitävä juttu. Onni on siis hyvä kasvattaja joka on kiinnostunut kasvateistaan ja niiden touhuista. Se aika ja vaiva pitää tulla sydämestä sillä palkkaa siitä ei muuta saa kun korkeintaan hyvän mielen ja siitä tämä harrastus saakin sen energian millä jaksaa tätä hiukan monien hölmönä pitämääkin hommaa että retustetaan aamuyöllä satoja kilometrejä ponia kuskaten millon kaatosateissa millon paahtavassa helteesä. Ei tätä totisesti viitsisi tehdä jos ei olisi muita kaltaisia ympärillä. Nöyrimmät kiitokset siis kasvattajille jotka välittävät niin kasvateistaan ja niiden omistajista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti