Jouluja!

                                                                    Kerttu

Meidän jouluponi tempauspäivä oli erittäin onnistunut ja HIENO! Vaikka edeltäneet päivät olivat työntäyteisiä niin täällä meillä kun virallisen tarjoiluista vastaavan henkilönkin luona oli kakiki vaiva sen arvoista. Nähtiin lasten ,aikuisten riemu kaikkine toimineen tuona sunnuntaipäivänä jolloin melko kipakka pakkanen meitä hieman nipistelikin.

                                                         Pehmolelujen orpokoti Nukkavieru

Me järjestettiin heinävarastoon Pehmoleuille orpokotia jonne tuli olkisohvaa, keinutuolia, räsymattoa ja tietenkin joulukuusikin koristeieen kaikkineen. Joulukuuseen laitettiin myös lapsille syötäviä juttuja joita saivat hakea. teimme kahdestaan miehen kanssa kaikki meillä valmiiksi lauantaina aamuvarhaisesta iltaan saakka.

                                                  Pehmojen tarinoita tehtiin porukalla

Hevosten varustelu katokseen tehtiin vielä paikka luku- ja kaverikoira Aidalle ohjaajineen ja lapsille paikka missä voi istua ja kuunnella satuja. Tämä paikka siirrettiin kyllä sisälle autotalliin koska oli hieman liian vilpoista olla ulkona liian pitkiä aikoja paikoillaan. Onneksi olimme varautuneet ja tehneet tilaa sinne.

       

                                                             Aida kuva Kirsi V

                                                 Aida ja Kirsi tutustuvat Diisaan Kuva Sari.V

        Grillikodassamme oli tarjoilut ja siellä hääräsi Minna, Virpi ja talon isäntä grillaten makkaroita.

                                                                Kuva Minna .A

                                                                  Kuva Minna A

                                 Perheiden paketit joihin tuli nuo kuivakaakut päälimmäisiksi.

 Kaikille lapsille oli omat paketit odottamassa joulupukkia jonka apulaisena minä sain toimia.

Ennen kuin Joulupukki tuli me lasten kanssa mentiin keppareilla pitkin pihaa että pysyimme lämpiminä!

 Meidän päivä oli kyllä niin onnistunut. Lapset nauttivat Diisan ja Muffe shettiksen kyydityksestä. kaikki pääsisvtä niin paljon talutukseen kun halusivat. Saima ja Iines hoitivat hommat hienosti. Sari oli nukkavierussa ja kertoili orpojen pehmojen tarinoita jotka niillä oli jokaisella mukanaan lappusessa. Nukkavieru tyhjeni melkein kokonaan kun lapset adoptoivat liki kaikki pehmot. Se oli kyllä niin suuren suosion saavuttanut että eipä tullut turhaan sitä keksineeksi saunassa meikäläisen. Toimittaja tuli paikallislehdestä ja vietti meidän kanssa aikaa ja haastatteli yhtä perhettä ja sitten minuakin tietysti haastatteli ja esitin kaikkea kuinka homma lähti käyntiin että kuinka halusin tämän jo aikaisemmin toteuttaa mutta tuli laki ja pyrokratia vastaan. Näin me se nyt tehtiin ja olen ihan äärettömän tyytyväinen ja onnellinen kun sain näin ihania ihmisiä tähän mukaan. Tuli uusia tuttavuuksia jotka lupasivat tulla toistekin talkoilemaan.Kauempana asuvia ihmisä lähti avustamaan ihan rahallisesti että sain hankkia lapsille lahjoja ja tarjottavia. Kaikki ne yritykset paikallisesta K- Supermarketista, kirjakaupasta, lähtien isompiin Bronto Skylift, SOKOS tavaratalon henkilökunta, Pomarfin ja sitten meidän oma paikallinen SPR osasto tuki perheitä lahjakortein. Minä sain iloisen tehtävän olla se kerrankin mieluisa välikäsi ja jakaa sen ilon. Kyyneleiltäkään ei vältytty niin oli herkistäviä hetkiä kun ojensin vanhemmille perheiden paketit.

Palautetta on saatu ja onneksi se on ollut lähes vallan positiivista mutta ainahan pitää olla soraääniä joukossa niinkuin nytkin. Tarkoitusperiäni on kyseenalaistettu että tahtoisin vain nostaa itseni esille. Voin kyllä sanoa näille kadehtijoille että työnmäärä on senverran kova että hulluahan olisi vain itsensä pönkittämisen takia ryhtyä tähän puuhaan, eiköhän pelkällä omakehulla pääsisi aikalialla helpommalla, eipä minua moinen jaksa liikuttaa, puhujia on aina piisannut ja tulee piisaamaan, tekijöitä minä arvostan ja onneksi heitä on innallani ja he tietävät minkälainen ihminen minä oikeasti olenkin ja sillä on vain merkitystä. Kyllä se on ilon ja jakamisen halu kun tähän touhuun ajaa.  Lapsille oli kotitehtävänä perheiden paketissa palautuskirjekuoressa pyyntö että piirtäisivät jotakin mitä jäi päivästä mieleen ja postittaisivat ne minulle tänne että saan niitä muistoiksi laittaa tallin seinällekin. Tässä Aadan taidonnäytteet.

 

          Tahdomme toivottaa kaikille oikein ihanaa Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2017