Hyvää joulua Kaikille lukijoilleni!
Tännekin saatiin eilisen aikana valkea lumipeite ja pakkasta -6 astetta
tiistai 23. joulukuuta 2014
Toivotukset
Hyvää joulua Kaikille lukijoilleni!
Tännekin saatiin eilisen aikana valkea lumipeite ja pakkasta -6 astetta
sunnuntai 14. joulukuuta 2014
Viimein hiukan valoa!
Marraskuu ja joulukuun alkukin on ollut täällä Satakunnassa ainakin todella, todella pimeää. Kuraa ja mustaa. Tänään viimein oli yöllä satanut hiven maahan valkoista ja heti oli hepatkin erilaisia.
Bonnie on palannut viikolla Diisan ja Roosan kanssa yhteen. Reilun kuukauden nisältä vieroituskuuri teki tehtävänsä ja varsa ei yritä enää nisille.
Löysin aivan omasta kunnasta todella loistavaa luonnonniityltä tehtyä hyvälaatuista kuivaheinää. Se tuoksuuukin kuin jokin ihana yrttisekoitus ja sisältää todella lehtevää heinää kaikkinen kymmenine kasveineen.
Roosan 7 kk kuva 3.12
Roosalla on mieletön talvikarva. Kuvastakin näkee kuinka se kasvaa joka suuntaan ja se on todella tiheää ja aika pehmeää. Pitää sadetta todella hyvin. Olen vain kerran laittanut hevosille fleecet ja säteilylämmittimen päälle pihattoon ja laitoin oven kiinni jotta pysyvät sielllä kuivattelemassa ja syövät heinät. Varsa on ollut hyvässä kunnossa ja virkeä keleistä huolimatta.
Olen luvannut omistajalle alkaa tottuttamaan sille selkään juoksutusvyötä joka markkeeraa siloja ja sitten omistaja tuo vuodenvaihteessa päävehkeet ja Roosalle totutetaan kuolain suuhun. Hiukan ajojuttujakin ihan perästäajaen tehdään ennen kevättä. Syksyllä se sitten lähtee tositoimiin siltä saralta.
Bonnie on saanut pyöreyttä takaisin kun on saanut kolmasti päivässä isot rehuannokset joissa on ollut greenline ja pellava isossa osassa sekä rypsirouhe. Uusi varsakin alkaa kasvaa kohta hurjaa vauhtia. Jatko ultraa ei ole tehty mutta kyllä se vahvasti kantavalta näyttää ja käytös on samaa kuin viime talvena. Bonnie odottaa jälkeläistä huippuoriista Lexsus font.
lauantai 22. marraskuuta 2014
Hitunen lunta
Eilen sateli illalla maahan hitusen valkeaa lunta ja pakkanen on pysytellyt -1 ja -3 välillä. Mentiin Diisan kansssa tänään kentälle hommiin. Maa on jäätynyt ja kentänkin pinta kovettunut. Se on kuitenkin hyvin tasainen kun on lanattu ennen pakkasia ja käyttö ollut melko vähäistä.
heppa toimi hyvin eikä arkonut tai liukastellut mitenkään laukassakaan.
Meillä oli kunnollinen kengättömyyteen erikoistunut vuolija maanantaina ja hän laittoi kaviot oikein siistiin kuntoon. Hän totesi ettei ihan uskoisikaan että heppa on vasta noin 4 ja ½ puolikuukautta ollut kengättömänä kun kaviot on kuulemma hyväkuntoiset ja siistit jo nyt. Olen itsekin huomannut että Diisan pienehkö kuiva säde on huomattavasti herännyt parempaan kuntoon kun kavio on alkanut toimia varmasti verenkierronkin osalta oikein. Tuosta kuvastakin näkee säteen ottavan maahan sopivasti/ tasaisesti kiinni. Tammikuun loppupuolelle varattiin seuraava vuolu.
Jumpattiin erilaisia juttuja kentällä, väistöjä, peruutuksia ja venytyksiä.
Roosa alkuviikolla
Roosalla on hyvä talvikarva tullut ja se näkyykin kuvassa tuollaisena painuneena erisuuntiin kun on maattu pihatossa tuolla kyljellä, se on aika hauskannäköinen tuuhean karvansa kanssa. Eipä ole tarvinnut kun pari kertaa loimittaa tämän syksyn ja alkutalven aikana. Varsa kasvaa hyvin ja sille maittaa sen omat rehut hyvin. Vieroitusta on menty pari ja puoliviikkoa ja kaikki mennyt hyvin.
Bonnie voi hyvin ja se on selvästi nauttinut omasta rauhastaan, tyynempi eikä ole yhtä äreä kun teen hoitotoimenpiteitä. Se on alkanut saamaan massaa, ONNEKSI! Olen siitä niin tyytyväinen. Se saa kolmasti päivässä rehut ja jokaisella ruokintakerralla on greenlinea joka tietysti turvotetaan lämpimään veteen. Se saa noin 2,5 litraa greenlinea päivässä ja kauraa, urheilevan hevosen korkeata valkuaisrehua, sekä pellava ja rypsirouhetta kivennäisten lisäksi ja porkkanoitakin tämä tammamamma pistelee toista kiloa päivässä ja valtaisan määrän säilöheinää.
Roope pääsi joulukortteihin
keskiviikko 5. marraskuuta 2014
Vieroitus
Roosa on nyt sitten täyttänyt puolivuotta ja eilen se tunnistusmerkittiin ja näin ollen sen rekisteröinti saadaan suoritetuksi loppuun. Eläinlääkäri otti verinäytteen ja laittoi tunnistesirun kaulaan.
Roosa sai papereihin Punarautias tähdellä väriksi ja eritysituntomerkikseen.
Toimenpiteiden ajan oli varsa tosi hienosti.
Roosa on syönyt omaa varsarehua jo parisen viikkoa omasta kupistaan ja sitäkin määrää nostellaan pikkuhiljaa nyt vieroituksenkin johdosta.
Laidunkausi loppui kuun vaihtuessa.
Tänään sitten päivällä aloitin vieroituksen. Eläinlääkärikin suositteli sitä ja omistajan kanssa oltiin yhteydessä ja päätimme näin menetellä. Varsa on niin iso ja hyväkuntoinen. Bonnie siirtyy yksin omalle puoliskolle tarhasta jotta se saa kerätä kunnolla massaa uutta varsaa varten eikä imettää isoa hyvinvoivaa itsenäisesti jo pärjäävää varsaa.
Hevosilla säilyy näkö, kuulo ja hajuyhteys joten tuskin on tulossa mitään kummempaa draamaa kun Diisa on niin hyvä sijaisäiti Roosalle. Ne viettävät nyt kahdestaan aikaa toisella puoliskolla. Bonnie joutuu tai saa nukkua nyt karsinassa yönsä ja saa tankata siellä heinää niin paljon kun mahtuu. Sille annetaan nyt kahdesti päivässä rehuja ja siirryn antamaan kolmasti päivässä kunhan pikkuhiljaa totuttelemme määrien nostoon.
Diisan kanssa olimme viikonlopulla pitkällä kävelymaastolla vesisateesta huolimatta. Ilmat on olleet yllättävän lämpimiä vielä eiliseen asti.
Otettiin mäkitreenit ja samoiltiin metsässäkin. Itsekin sai oikein kuntoilla kun mentiin ylös ja alas sorakuopalla.
Pihaan kun tultiin takaisin käytiin kentällä vielä hieman päästelemässä laukkaa irtona. Diisa jäi hengailemaan portille kun vein sen tarhaan. se taisi olla sitä mieltä että heiniä tarvii lenkin jälkeen.
perjantai 17. lokakuuta 2014
Pimeneviä iltoja ja pakkasia
Roosa ja Diisa
Tänään aamulla olikin liki 5 astetta pakkasta täällä. Otin aamulla Diisalta vasta nyt ihottumaloimen pois kun polttiaisia on riittänyt jonkun verran iltaisin enkä viitsi toisen antaa niistä kärsiä yhtään ylimääräistä.
Roosa on jo paljon korkeampi kuin Diisa, siitä tulee varmasti aika korkea tyttönen. Reilut pari viikkoa ja ikää tulee sen puolivuotta.
Maanantaina meille tuleekin eläinlääkäri kotiin ja hoitaa koko lauman samalla. Isommat tytöt saa hammasraspaukset, rokotukset ja kunnolliset madotukset tulee kaikille ja Roopekin saa vielä rokotuksensa.
Diisa on edelleen kengättä ja kaviot voivat hyvin. Siistin niitä itse raspilla pitäen reunat pyöreinä. Se ei aro niitä yhtään eikä ole kuin ihan yhdestä kohtaa hieman lohjennut.
Porkkanoita on alkanut tulla meille taas parin viikon välein 20 kilon säkki jonka hepat pistelevät kolmistaan. Säilöheinää tuotin tontille taas rivin ja kuivaa heinää myös isoissa pyöröpaaleissa. Niillä mennään. Varsa pitää hyvin varovasti totuttaa säilöön sitten ajallaan kun ei yhtään tiedä mitä sen vatsa tuumaa siitä ja tietysti toisetkin saavat varovasti kuivan joukossa säilöä taas kun sen aika alkaa.
Olen suunnitellut uudenlaisen ruokintakaukalon johon tulee vesivaneria ja verkko josta hepat joutuvat nyhtämään sillä pelottaa nuo varsan pienet ja hoikat jalat jotka se voi onnistua saamaan slowfeeding verkosta läpi ja pelko on että se saattaa jäädä verkkoon kaviostaan siten kiinni. Laatikko olisi turvallisempi vaihtoehto.
Olen ollut aika paljon hoitelemassa hevosasiakkaita ja olen nyt lukenut aika paljon alan kirjallisuutta ja opiskelen hevosen anatomian nyt taas kerran ja huolellisemmin. Käyn sen läpi niinkuin aikaisemmin ihmiskropan opiskelussa että ensin luusto, sitten lihakset niin syvät kuin pinnallisetkin ja sitten suonet ja hermot. Netistä löytää hyviä hevosten kroppaa käsitteleviä juttuja vaikka kuinka ja paljon. kirjaston avuliaat ihmiset ovat myös neuvoneet ja olen saanut hyviä kirjoja lainatuksi.
Meillä laidunnetaan vielä noin klo 11-18.30 kun hevoset tykkäävät juosta ja liikkua isommalla alalla ja kun ei ole nyt tullut niin märkääkään että olisi kovasti pelkoa maan sotkeentumisesta pilalle olen antanut laidunnuksen jatkua. Sieltä ne nyhtävät puiden taimia ja kaikenlaista muuta pientä syötävää. Tänäänkin oli Roosalla ja Diisalla hurjat pukkilaukkakisat ainakin kahdesti kun satuin näkemään.
Roosa ja Bonnie
Kutteripurutkin on pitkälle talveksi jo hankittu ja viety suojaan
maanantai 22. syyskuuta 2014
Katoksen viimeistelyä ja mukava viikonloppu
Katos sai viikonlopulla kumimatot
Nämä pari vuotta laatikossa odottaneet muovitetut teräsketjut joissa on paniikkilukot pääsivät viimein käyttöön. Niiden avulla saadaan heppa kahdelta puolelta kiinni katokseenkin tarvittaessa. Hieman pitää ketjua jatkaa että ylettyy kiinni kun katos on senverran leveä.
Pitkään puomiin tuli parit renkaat että saa mukavammin riimunnarut kiinni niihin.
Oltiin Hannan kanssa sunnuntaina katosomassa naapuri kunnasssa ponien ja hevosten mätsäriä.
PUN1 Shire tinkeri mix, nuori herra joka erottui kyllä edukseen.
Mentiin Hannan luokse ja soviteltiin Jaffalle minun ensin ostamat kuolaimettomat ja kyllähän ne pienen muutosten jälkeen sopi. Tehtiin vaihtarit heppatavaroiden kanssa, minä sain parit loimet.
Hanna meni kyytiin ja oli kyllä niin ihanaa katseltavaa. Rento hevonen ja hymyilevä ratsastaja!
Tänään laitettiin Roosalle fleece kuin otin hepat aikasemmin pihattotarhan puolelle. On sadellut amupäivästä lähtien ja ilma viilentynyt hieman alle viiden asteen ja tuuli aika viimainen tuolla laitumen puolella aukeella ja annoin kuivaheinää että Roosa pääsee halutessaan pihattoonkin lämmittelemään ja huilaamaan kuivaan kun muut ovat laitumella ei se tule yksin pihattoon. Varsa näyttää jo niin isolta kun on loimitettu.
torstai 18. syyskuuta 2014
Ratsaille ja merkkipäivää!
Diisa kuolaimetta ja kengättä uudessa katoksessa
Tässä on viikko tehty paluuta ratsun tehtäviin ihan selästä käsin. Maastakäsin tehtiin jo pitkin alku syksyä joskin siinäkin tuli vielä viikon loma väliin.
Kyllä tämä loma on tehnyt meille molemmille hyvää!
Heppa toimii todella kivasti kuolaimettomilla joilla onkin nyt menty kaikki ratsastuskerrat kentällä. Olen ihan herätellyt hevosta kaikissa askellajeissa joskin vain laukkaa on menty ihan hitusen ettei aloiteta liian rajusti. Pohkeenväistö, avotaivutus, peruutus kaikki nämä sujuvat kuolaimettomilla. Alkuun silloin kun ensimmäisellä kerroilla kokeilin joskus viime vuonna kuolaimettomilla painoi Diisa kovasti vasten tuota lampaankarvaista turpista ja nojasi suorastaan niin että omiin käsiini sattui. nyt ei ollut merkkiäkäänn moisesta.
Uusi katos on todella hieno, nyt ei haittaa sateet ja on valoisaa kun kattona on kirkas ja vahva polykarponaattilevyä joka on iskunkestävää. Katoksessa on pimeetä ajatelleen kaksi led valoheitintäkin jos tarvitsee tarkempaakin toimittaa siellä pimeellä. Maa tasittiin ja siihen tuli kivituhkaa ja laitamme siihen vielä erittäin raskaat kumimatot joten kengityskin tässä sujuu kun ei pakkasta vaan ole. Hepan pesukin on mukava tässä sitten suorittaa. Paljon laskutilaa reilun 6 metrin puomillakin piisaa.
Talli työkalutkin pääsi katoksen alle ja seinälle telineeseen.
Pesin pihaton tässä kuun vaihteessa kun oli nätit ilmat ja sain sen hyvin kuivaksi ja kaikki pölyt pois ikkunoita ja säteilylämmitintä myöten.
Saunakotamme on valmis nyt kun saimme sen myös kauniiden kelien ansiosta käsiteltyä pellavaöljypohjaisella puunsuojalla joka sopii sävyltään tuonne metsään missä se on takapihallamme.
Aivan mielettömän upea paikka kotona tämä saunamaja.
Tänään me sitten uskaltaudumme maastoon kuolaimettomilla ihan kahdestaan ensimmäistä kertaa!
Tehtiin ensin kentällä puolituntinen ja kun kerran kaikki toimi niin loppukäynnit maastoon.Aika huikea tunne ja mieltä lämmittävä kokemus oli tämä. Luottamuksemme alkaa olemaan aika hyvällä tasolla. Töitä tässä tehdään ja jatketaan se on selvä se mutta ilon paikka on tämä edistysaskel meille.
15.9 tuli Peltolan Ponipysäkille merkkipäivä, minulla on ollut hepat kotona nyt sitten 2 vuotta!
Ihana Bonnie tammakin on ollut jo yli vuoden täällä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)