Iksu tottuu

Tänään on ollut tosi hieno päivä. Lähdettiin Heidin kanssa kera hevostemme metsälenkkiä tekemään. Iksu on jo ollut takametsän lyhyen lenkin  tekemässä ratsain ja ihan yksin vielä ja sehän meni tuonne maastoon kuin vanha tekijä konsanaan. Ei tämä ruuna turhia kyttäile eikä kuhni. Menee niin reippaasti ja silti rauhallisesti hötkyilemättä. Tänään oli hieno huomata mitä tuollainen varma heppa saa aikaan Diisassakin joka on ollut lähes aina se ensimmäinen heppa kun on maastoiltu. Diisa sai mennä korvat rennosti sivuille lepsuttaen kun oli etunenässä Iksu joka meni rohkeasti eteenpäin.
Mentiin reilu puolituntinen reipasta käyntiä. Ohitettiin pellonpientareelle tullut perunalava ja tiellä tuli autokin takanamme mutta eipä tuo korvaansa edes tuosta heilauttanut. Hehkutin Heidille että on kyllä löytynyt todellinen maastoiluheppa jota hän kertoikin lähinnä hakeneensa ja sellainen varmasti on nyt löytynytkin.

Torstaina oli Suvi ratsastamassa Diisalla ja kun Iksukin oli sopivasti kentällä pääsi Suvi kokeilemaan Iksuakin ja hienosti tuo kulkee. Reipas mutta ei kaahottava on ravi ja laukka. Jarrut löytyy hyvin eikä hermoile kaverista joka suhaa kentällä sivuitse tai edestä yms.

Diisa ja Iksu nukkuvat pihaton isolla puolella vieretysten ja Bonnie suljetaan omaan yksiöönsä viereiseen karsinaan ja nyt on rauha tullut laumaan jo siinämäärin että Bonnie saattaa antaa Iksun syödä myös samalla kasalla kun hänkin. Laitumella ovat jo tiiviisti rinnakkain koko kolmikko.
Bonnien hampaat raspattiin tänään ja huomenna meillä on Diisan kanssa taas valkku ja haemme Hannan ja Jaffan kyytiin.
Tänään aloitettiin myös säilöheinän totuttelu hepoille.

Huomenna soittelen eläinlääkärille ja tilaan Diisalle raspauksen ja rokotuksen.