lauantai 13. tammikuuta 2018

Muutoksia ja uusia juttuja

                                                                               Hilla

Vuosi on vaihtunut ja uudet tuulet puhaltaa meilläkin täällä pysäkillä. Hilla pikkuinen oli myynnissä jo syksyllä ja siitä oltiinkin yhden sopivan perheen tiimoilta kovin kiinnostuneita. Tilanne jäi kuitenkin paikoilleen ja  jatkoin uuden ilmoituksen merkeissä. Sitten tärppäsi ja Hillasta on tehty jo kaupat ja se odottaa vielä viikon verran meillä uuteen kotiin menoa. Hilla pääsee kotiin jossa se asustaa toisen shettiksen kanssa ja siellä on vielä vieraanakin shettis ja suomenhevonen. Hilla muuttaa etelä-pohjanmaalle perheeseen jossa lapset harrastaa raviponitouhuja aktiivisesti ja Hilla pääsee niitä hommia ainakin tekemään ja kaikkeen kivaan touhuun mukaan. Hilla noudetaankin uuteen kotiinsa kun perheen poika on ollut lahdessa ensin ajamassa ravit :) Ei parempaa kotia olisi voinut pikkuiselle löytää. Varmaan joku miettii että miksi myytiin? Siksi myytiin kun minulla ei vaan aika ja ehkäpä oma jaksaminenkaan riitä kahdelle nuorelle. Hilla ei ehkä myöskään ole sellainen poni joka ihan meidän tarpeisiin on joten parempi ponillekin päästä hyvään toimivaan kotiin.


                                                                                 Kerttu



Kertulle haettiin alkuviikolla Pinton 14" peruspenkki ja tänään sitten sitä mallailtiin selkään. Minulla ei ollut sopivaa vyötä  joten sellainen jalkkarien lisäksi menee hankintaan. Nyt kuitenkin saatiin ensikosketus satulaan ja  mies kävelytti Kerttua kentällä sen kanssa. Minä tein muutamat kerran tasaisen painontunteen ponille satulaan ja se seisoi tapaansa hievahtamatta ja oli oma tyyni itsensä. Tämä Kerttu on niin mahtava tapaus. Tässä välillä on ollut aika myllerrystä asioiden suhteen mutta selvää on ollut että tästä ponista en helpolla luovu vaikka kaikkea muuta vastaan tulisi. Oman terveyden kanssa nyt on ollut  ongelmia ja asiat vielä ihan kesken mutta olen nyt niin onnellinen ja tyytyväinen kun sain osaavan ratsastajankin ponilleni joka laittaa Kertun ratsukuntoon ja hän on todellakin aikuinen nainen joka on minun onnekseni lyhyt,  pieni  ja osaava, niitä kun ei tahdo vaan löytää jonka voisi huoletta shettiksen selkään laittaa. Ensin meille kuitenkin tulee talutukseen pieni lapsi joka on ratsastanut jo kisojakin shettiksellä eli hänkin osaava lapsi.  Kertusta olen niin äärettömän tarkka, se kun on meidän perheen silmäterä.











Diisankin asiat taas toistaiseksi hienolla mallilla kun sain oikean issikkaratsastajan meille käymään ja hän työskenteli tänäänkin kentällä ja maastossa tytsyn kanssa. Voin nyt olla enemmän kuin onnellinen sujuvista heppa asioista jos muut asiat vähän onkin sekaisin, onneksi nämä on järjestyksessä ja  hienollakin tolalla oikeastaan.


                                                                               Pitko kissa



Me on saatu nauttia tunnelmallisista illoista omassa takapihan paratiisissamme eli kodassa ja metsäsaunassa. Joulu ja uusivuosi sujui täällä oikein mukavasti. Tänäänkin on kodassa grillattu päivällä huikopalaa töiden lomassa.

Hevosten vetoautokin meni vaihtoon meillä ennen joulua joten turvalliset matkat on taattu senkin osalta jos reissuille lähdetään heppojen kanssa kuluvana vuonna.


                                                    

                                                  Miehen tekemä kota kalusteineen omaa käsialaa


                                                       Metsäsauna jossa parhaat joululöylyt saatiin.



torstai 5. lokakuuta 2017

Kerttu koululainen





Meillä jatkuu vielä laidunnus kun aamut ovat olleet vielä hyvin yläpuolella viiden asteen. Muutamana päivänä pidin pois laitsalta kun käytiin viileämmillä luvuilla. Diisalla on käynyt ratsastajia kivasti ja se tekee ihan mielellään töitä niin maastossa kun kentälläkin.

                                                                                         Diisa

Meillä kävi syksyiseen tapaan parisen viikkoa sitten eläinlääkäri ja kaikki kolme saivat tietysti rokotukset sekä hampaat raspattiin. Kertulla erityisesti katsottiin huolella hampaat koska tiesin että se lähtee ajo-oppiin kuukaudeksi vieraalle tallille joten mikään sellainen seikka ei saa olla retuperällä. Nuoren hampaat kun muutenkin vaihtumassa ja muuttuvassa tilassa niin sinne kurkitaan tiheämpään. Kaikki oli kunnossa ja kolmoset ovat vaihtumassa juuri. Pidin kuolaimia jokusen kerran ennen koulutukseen lähtöä pienellä ajalla ja tuntui heti ensimmäisen kerran jälkeen jo olevan mukautuvainen kuolaimeenkin.





Meille on kotiutunut rescue kissa leikattu kollipoika Pitkoksi nimetty ihanainen tallikisu. Sille tehtiin oma  kulku talliin luukun kautta ja se on kotiutunut vallan loistavasti. Se on ollut hunningolla kierrelleen eri talleja. Sillä on vankka hiirikissan maine mutta silti joutui aika pahasti jo tappolistallekin joten meiltä löytyi uusi koti hänelle. Olen aivan myyty Pitko herraan. Ikää kisulla noin 8-9v Se on saanut nyt madotukset pariin kertaan ja siru on hommattu eläinsuojeluvalvojan kautta ja lääkärille mennään se laittamaan ja samalla rokotukset kuntoon. Todella seurallinen ja iltaisin minä käyn istumassa tallissa hänen kanssa ja sylissähän Pitko viihtyy. Ei ole kuulemma ollut tiettävästi koskaan sisällä taloissa vaan aina asustellut tallissa ja heinäsuojissa.


Hepoilla oli vuolutkin tällä viikolla ja Pitko osallistui  hommaan olemalla kokoajan siinä paikanpäällä.

Kerttu vietiin viime lauantaina Urjalaan Hessi Tallille, osaaviin käsiin ajo-koulutukseen ja puhe oli koska itse ponini parhaiten tiedän että se varmasti oppisi muitakin juttuja koulutuksessa koska me on jo ohjas-ajettu ja purilaitakin käytetty joten kärryt ei ole mitenkään ihan mahdoton varmaankaan nopeallakaan ajalla joten Kerttu pääsee mahdollisesti jo kokoneen veteraanin kanssa jonka kämppiskin se siellä pihatossa on niin jopa parivaljakkoakin kokeilemaan ja mahdollisesti muutakin juttua. Heidi Sinda on ihan huippu näissä hommissa ja oli erittäin kivaa viedä ja jättää Kerttu osaaviin käsiin. Kerttuahan en tosiaan ihan minne tahansa veisikään. Se on niin mahtava luonteinen ja tietysty kaunotarkin että sitä vaalitaan sen mukaan :) En halua tosiaan että mokataan sen kanssa missään vaiheessa kun toinen on niin luottamusta täynnä.

                                                                           kuva H.S

Ensimmäisenä päivänä jo hän pääsi kampaajalle. Parin päivän kotiutumisen jälkeen ja paikkoihin tutustumisen jälkeen sai poni kuolaimet suuhunsa ja jatkui taluttelut ja paikkaan tutustuminen. Keskiviikkona  ohjas-ajo ja Heidi kommentoi että ponihan toimii! Tänään tuli kuvat että kärryt oli nyt ihka ensimmäistä kertaa perässä ja hienosti on mennyt.

                                                                 kuva H.S


Olen niin iloinen tästä Kertun koulutuspaikan valinnasta koska tiedän että osaaminen on täällä niin huippua että en mitenkään pystyisi kotona tarjoamaan tätä kaikkea Kertulle.

Tänään kotiin jäänyt Hillakin osoitti olevansa jo melko iso tyttö kun Diisalle tuli ratsastaja ja se jäi ensimmäistä kertaa täällä olo aikanaan ihan yksin tarhaan. Olin varautunut että se alkaa huutaa ja juosta ympriinsä. Mitään ei tapahtunut. Tosin poni oli portin tuntumassa mutta mitään ei muuta tapahtunut. Pari matalaa hirnahdusta. Hilla pääsikin sitten tunnin maastokävelylle Diisan uuden ratsastajan kanssa jolle näytin maastoreittejä. Laidun kutsui heppoja lenkin jälkeen.



                                                                          Diisa kentällä

Diisa on pysynyt tänä kesänä oikein hyvässä kunnossa niin ihottumansa kuin lihaksiensakin puolesta. Ei ole liikakiloja juurikaan ja ihottuma vakaana loimituksella.
 Eläinlääkäriltä tuli taas kehuja. Samaa sanoi Roopesta jolle antoi uusinta rokotukset että näkee koirasta sen että se on paljon ulkona ja liikkuu. On lihaksikas paketti. Sellainenhan se Roope juuri onkin.

 
 
 Tänä kesän aikana valmistui meidän kesäkeittiö kota sisältäkin ihan isännän toimesta ja siellä on hyödynnetty hevosenkenkiä hyllynkannattimista, oven vetimiin ja huuvan kannakkeiksi. Hän kun osaa niin kaikki niin puu kuin metaalijut on itse hän tehnyt. Tässä yski syy vähään näyttelyssä käyntiin. saa nähdä käydäänkö ensi vuonna  näyttelyissä.

maanantai 10. heinäkuuta 2017

Heinää ja laidunta

                                                                             Heinäpellolla

Heinäpellolla oltiin sunnuntaina ja saatiin taas oikein hyvää luomuheinää. Osa jäi uupumaan sillä tänä vuonna tästä tuli aika lailla vähemmän mitä edellisvuonna. Meillä on nyt oma heinävarastomme saanut ovet jotka mies asensi siihen ihan muutamaa päivää ennen kuin haettiin pellolta heinät. Sinne menee nyt liki kaikki meidän vuotuinen kuivaheinätarpeen verran paaleja. Nyt vaan ei niitä siellä kuitenkaan niin paljoa ole. Saan varmasti kyllä luomuna sen lopun vuoden heinän mitä tarvitsen kuitenkin. On tässä lähellä heitä jo tullut tutuiksi joilta hankin  ne.

                                                   Vasemmalla olevat ovet on heinävaraston ovet

                                                                                    Laidunta


Tänään laitoin hepoille kylvetyltä laitumelta ensimmäisen vähän huonomman lohkon jossa on kosteikko kohta joka ei itänytkään edes kovin hyvin ja tässä päässä tuntuu olevan savikkaa yms. rikkaruohoa enemmän. Sopii oikein hyvin kun aloittelevat meidän laidunnusta eli noin 6-8h päivässä. Vaikka pääsivät tänään ekaaa kertaa lohkolle neljäksi tunniksi tulivat heti tarhan puolelle kun huutelin. onhan meillä annettu jo yli kuukausi niitettyä tuoretta ja ovat päässeet pikkukaistaleelle laiduntelemaan mielenvirkistykseksi. Pikkuponit oli siellä sen liki nelisen tuntia joskin liikkuivat paljon ja kävivät välillä tarhan puolella katsomassa josko Diisa jo tulisi niiden kanssa. Sillä se oli lenkillä Saiman kanssa.





                                                                                Hilla ja Diisa




Hilla varsinkin odotti Diisaa kovasti lenkiltä ja oli ihan kiinni toisessa kun sai "äitinsä" laitumelle viimein.  Meillä laidunnetaan varmasti myöhään syksyyn mutta ajallisesti aika lyhyesti päivisin.

                                                                           Männyn kerkät


Keräsin männyn kerkät talteen kun juhannuksen tienoilla puolitin kasvustoja kääpiövuorimännyistäni ja keitin niistä keitokset ja tiivisteen sakeaa mäntyuutetta. Se saa toimia heposille jos tarvetta ilmenee flunssalääkkeenä ja muutenkin piristävänä vitamiini ja hivenainepommina. Meillä ei kyllä ole koskaan nuhaisia tai flunssaisia heppoja nähty mutt jospa sellanen joskus osuu kohdalle tai jollekin tutun heppaselle ja ilmenee tarvetta niin  apuna on sitten sellaiseenkin vaivaan.

                                                                                     Hilla

Hilla saanut nyt tehostettua kaviohoitoa kun sillä vaihtuu säteet ja niiden alle irtoamisvaiheessa tuppaa menemään kaikenlaista likaa ja vuolija suositteli erästä  minulla jo aikaisemminkin heppasten kavionhoitoon olevaa tuotetta niihin laitettavaksi muutaman kerran viikossa ja silloin on aina hyvä tehdä sitten kaikkea muutakin hyödyllistä. Vaikkapa lähteä siedättymään kaikenlaisiin juttuihin asutusalueelle.



                                                        Hilla otti pajun kukinnot kutreihinsa

Olen opiskellut aika paljon nyt lisää hevosista niiden anatomiaa ja biomekaniikkaa, fysiologiaa ja  tarkoitus onkin syksyllä hankkia  mahdollisesti ravivalmennusoppia kurssimuotoisena josta saa aika tukevan paketin uuteen aluevaltaukseeni ravihevosten parissa kun kerran on kysyntää tullut ja kivaa palautetta niin mikä jottei!


tiistai 20. kesäkuuta 2017

Keskikesän aikaa



Luonto on kauniin vihreä ja vehreä koska sadettakin on kivasti saatu. Uusittu laitumemme alkaa olemaan hyvällä kasvulla ja se on itänyt onnekseni ihan tasaisesti. Heinän pituus alkaa olemaan jossakin 15cm luokkaa kohta. Harkintaan jää vielä se että milloin päästän noita heppasia sinne hieman ruokailemaan. Varmaankin loppu kesällä sitten vasta. Meillä niitetään  muualta hepoille nyt heinää jota annan jokusen kärryllisen  päivässä  Diisalle ja pikkuponeille.

                                                         
                                                                Noin viikko sitten otettu  kuva


                                                                           Niitto heinää

Eilen kun oli nätti päivä pesimme Iineksen kanssa Diisan oikein huolella. Häntään ja harjaan se sai ihottumaiselle sopivaa Vainikan aitan pesusaippuaa jonka pois huuhtominen  ei ole tarpeellista eikä niin suotavaakaan vaan se saa jäädä vaikuttamaan martoon. Kosteuttaa ja ehkäisee kutinaa ja pitäisi torjua  noita pistäviä öttiäisiäkin. Heppa pestiin hetken aikaa vaikuttamaan jätettävällä shamppoolla muuten ja sekin ihottumaiselle sopivalla tuotteella joka ei kuivata ja tuoksuu tervalta.


                                                                               Pestynä


                                                                        Luonnonantimia

Tänään keräsin hepoille pajua, koivua ja vadelmaa lisäherkkuna ja hyvin se tuntuu kaikille maistuvan. Saavat  vitamiinit ja hivenaineet talteen luonnollisella tavalla. Tänään mies niitti niittyleinikkejä heppojen tarhasta ja samalla hän kiersi tarhan ja laitumen aidan aluset leikkurilla. Nyt taas kulkee sähkö hyvin kun ei ole alalankaan / nauhaan  osumia niin paljon. Tykkään kyllä kun on siistitty nuo tarhat ja aitojen aluset. Vaikka muuten en pihaa pidä mitenkään tiptop kunnossa on heppojen paikat enempi mulla  tarkemman syynin alla. Ensi viikolla olisikin tarkoitus pestä taas pihatto kunnolla sisältä.  Samoin tallisssa varustetilaa pitää  taas paremmin siivoilla. Harjat yms. varusteita tulikin taas pestyä samalla kun Diisa pestiin.

                                                                 Siistitty tarha leinikeistä













                                                Toivotamme mukavaa Juhannusta lukijoille!














tiistai 13. kesäkuuta 2017

Diisa

                                                                          Diisa toukokuussa

Pitkästä aikaa vähän Diisastakin juttua. Diisa voi hyvin ja meillä lähti kolmas kesä kengättömänä. Talvella on  ne nastalenkkarit tarvittaessa etusissa jos on ihan jäistä. Kaviot voi oikein hyvin ja ovat parantuneet kengättömyyden ansiosta  entisestään.  Muut ratsastavat Diisalla kolmipalalla ja minä joko kuolaimettomana tai kolmipalalla. 
Diisalla käy ratsimassa Iines säännöllisemmin ja aina välillä tulee  joku muukin hiukan  käymään selässä.  Itse teen paljolti maastakäsin töitä hevosen kanssa.



Diisa toimii edelleen pikkuponien "äitihahmona" ja on tietysti pienen laumamme ehdoton auktoriteetti ja se fiksu sellainen.  Olen niin tyytyväinen ollut löytämääni toimintaan kesäihottumaisen kanssa. Diisalla on harja, häntä hyvässä kunnossa. Eikä sen lihaskunnossa ole myöskään mitään moittimista.

                                                      13.6 2017 kuvattu, Iines ratsastamassa













maanantai 12. kesäkuuta 2017

Näyttelyissä!

                                                                      


                                                                 10.6  Riste (Kokemäki)
                                                                Tuomari  Arnold Dijkstra, NL

                                                                 Canna's Goldie " Kerttu"

                                                                   II NL 2. luokassaan
                                                                     
    
                  

                     
                                                      Bäkkärillä rentoudutaan ja odotellaan


Hyvä arvostelu tuli  hollantilaiselta tuomarilta. Hän antoi melko niukasti ykkösiä joten kakkonen ei ole laatuarvostelusta mitenkään huono esitys. Päästiin ajoissa kotimatkalle ja nauttimaan kohtuu mukavasta päivästä. Paikka jossa näyttely pidettiin oli todella hieno. Vitikkalan Rustholli jossa kasvatetaan friisiläisiä.

Jatketaan myöhemmin näitä hommia tänä kesänä!





Parasta tässä hommassa on se että tuo minun mies lähti tähän mukaan ja esittää Kertun. Heillä natsaa hyvin yhteen tämä homma. Ei tarvi tätien säätää muualla kun kehän ulkopuolella. 





lauantai 27. toukokuuta 2017

Hidasta kevättä




Kevät on edennyt hitaasti. Vasta ihan muutaman päivän sisällä on kunnolla lähtenyt kasvuun puiden lehdet ja meidänkin uudelleen kynnetty ja kylvetty laitumemme vasta vihertää hentoisesti.


                                                                  Udelleen kylvetty laidun


 Diisa on jo saanut pari päivää sitten ihottumaloimen kun niitä pistäviä ja imeviä otuksia on kuitenkin jo herännyt senverran paljon että heppa oli ihan mieluusti paikoillaan kun esittelin ihottumaloimea.

                                                               Saparopää loimituksessa


Pikkuponien talvikarva on vielä kokonaisuudessaan lähtemättä ja hiukan mietityttää kun parin viikon päästä olisi tarkoitus mennä näyttelyihin Kertun kanssa että onko se säällisen näköinen sinne. Pitää katsoa nyt tilanne.


                                                                             Treenausta

Mies on kuitenkin jaksanut hiukan virkistää Kertun esiintymistä ja omaansakin siinä samalla. Kerttu liikkuu kivasti ja muutenkin näyttää homman muistavan.






Ajohommien opetteluissa mennään nyt vaiheessa missä on siedätetty joustavalla "aisalla" poni molemmilta kyljiltä tottumaan aisan kosketuksiin kaulalle, kylkiin ja jopa sinne takajalkojen alosiinkin asti sillä eihän sitä tiedä jos tulee rekikelit vielä joskus tännekin niin niiden aisat on alempana kun esim. koppakärryt. Purilaiden kanssa on menty kentällä ja kivasti on mennyt kun on otettu hyvin hissuksiin nämä hommat. Meillä ei ole edelleenkään kiire minnekään.





Vihreetäkin sentään on jo päästy maistelemaan vaikka laidunta ei meillä nyt varsinaisesti ole tarjota mitenkään isommalti. Ehkäpä vasta heinäkuun alussa päästään omalle. Tehtiin kuitenkin tarhan ja uuden kylvetyn välikaistaleesta sopiva totutus kaistale. Tänäänkin siellä olivat kolmisen varttia. Käymme pian niittämässä vihreetä poneille jota saavat sitten syödä kuivan ohella.

                                                                             Kaistalelaidun






                             
Meillä on tänä talvena ollut niin hyvää tämä kuivaheinä etten ole ainuttakaan kokonaista paalia joutunut laittamaan pois. Ihan joku yksittäinen siivu on hävitetty sen sisältämän liian ison kasvinosan aiheuttaneen homeen takia. Meillähän on tämä heinä jota syötetään niin luomuheinää ja se sisältää paljon erilaisia niittyheiniä ja kasveja. Onneksi saamme jatkossakin tätä samaa heinää. Kesällä taas haemme pellolta suoraan osan heinää joka kestää meillä vuodenvaihteeseen ja mahdollisesti nyt ylikin kunhan saadaan tilat paremmin käyttöön heinävarastossa.
Kesä mennään nytkin hyväksi havaitulla osittaisella laidunnuksella.